AITO BIOJALOSTAMO

bbr-viisto-pohjoisesta-002.jpg

Julkaistu 2018-03-29 08:32:00 CEST.

Boreal Bioref Oy suunnittelee ja rakentaa Kemijärvelle nykyaikaisen biojalostamon. Investoinnin arvo on lähes miljardi euroa ja on yksi suurimpia Suomessa toteutettuja alan investointeja.

Laitos käyttää puuta 2,8 milj. m3 ja tuotannon määrä on 500 000 tonnia/v. sellua ja muita biotuotteita. Tuotannon määrä on n. kaksinkertainen Kemijärvellä aiemmin toimineeseen sellutehtaaseen nähden. Päätuotteet ovat liuko- ja markkinasellu, MCC eli mikrokiteinen sellu, mäntyöljy, tärpätti, etanoli, puupohjaiset C5 ja C6 sokerit sekä biopohjaiset sähkö ja lämpö. Energian suhteen biojalostamo on kaksi kertaa yliomavarainen. Jalostamon voimalaitoksessa tuotetun ylijäämäsähkön Boreal Bioref Oy myy valtakunnan verkkoon, myynnin arvo on lähes 20 milj. €/v.

Pääomistajat yhtiössä ovat kiinalaisia, mm. Camce (China CAMC Engineering Co., Ltd.) ja eurooppalainen Silvi Industries AB. Omistus tapahtuu Silvi Industries Management SàrL yhtiön kautta. Muut omistajat ovat suomalaisia ja eurooppalaisia sijoittajia, jotka tulevat suoraan Boreal Bioref Oy:n omistajiksi.

Biojalostamon taloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä koko Pohjois-Suomen osalta. Suurimmillaan vaikutukset näkyvät Kemijärvellä, Itä-Lapissa, Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa. Enimmillään rakentamisen aikana työntekijöitä on n. kolme tuhatta (3000) henkilöä ja käytön aikana työllisyysvaikutus on 1100 henkilötyövuotta, josta lähes 200 henkilöä suoraan biojalostamon tuotannossa.

Viime vuosina Itä-Lapissa, Koillismaalla sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa kuitupuun kysyntä on ollut heikkoa. Biojalostamon käynnistymisen jälkeen kuitupuun kysyntä normalisoituu ja kysyntä kasvaa. Sen myötä metsien arvo nousee ja jälkeen jääneet harvennukset saadaan käyntiin. Harvennuksilla varmistetaan metsien järeytyminen ja alueen sahojen raaka-aineen saatavuus pitkälle tulevaisuuteen. Kun hakkuiden painopiste siirtyy harvennushakkuisiin, paine vanhojen metsien hakkuisiin vähenee. Harvennushakkuista saadaan tulevaisuudessa entistä suurempi puumäärä sahojen käyttöön.

Tällä hetkellä alueen puuraakaa-aine kuljetetaan jalostettavaksi satojen kilometrien päähän Kemiin, Ouluun ja Pohjois-Ruotsiin. Kun puuraaka-aine jalostetaan alueella, ympäristön kannalta katsottuna lyhyemmät kuljetusmatkat vähentävät liikenteestä syntyviä päästöjä, puun jalostusarvon nousu tapahtuu alueella, työllisyysvaikutukset hyödyttävät alueen ihmisiä ja aluetaloushyödyt niin ihmisten kuin kuntienkin kannalta ovat erittäin merkittäviä.

Investoinnin toteutumisen myötä alueen kiinteistöjen arvot lisääntyvästä kysynnästä johtuen nousevat. Kasvu näkyy sekä metsä-, asuin- että liikekiinteistöissä. Biojalostamo rakennetaan kaikilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Best Available Technology, BAT) mukaisin kriteerein. Biojalostamolle asetettavat päästörajat noudattavat BAT kriteereitä ja ympäristöluvan myöntävän viranomaisen, Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen (PsAVI), asettamia vaatimuksia.

kuva1-haisevat-rikkiyhdisteet.tif

Kemijärven ja Äänekosken tiedot ovat otettu lupa-asiakirjoista. Kemijärven vanhan tehtaanpäästöt ovat vuodelta 2006. Joutsenon ja Enocellin päästöarvot ovat vuodelta 2017.

kuva2-kiintoaine-bod-cod.tif

kuva3-kokonaistyppi-jafosfori.tif

kuva4-cod-kiintoaine.jpg

kuva5-kokonaisfosfori-kokonaistyppi.jpg

Kuvissa on vertailtu Kemijärven vanhan ja suunnitellun uuden tehtaan päästöjä vesistöön eri vuosikymmenillä. Päästöt ovat ilmoitettu vuosikeskiarvoina.

Takaisin